Isäni on rakennusalan yrittäjä. Toissa kesänä hänen pitkäaikainen asiakkaansa pyysi josko hän voisi toteuttaa tyttärensä remontin Helsingin ydinkeskustassa, joka käsitti mm. kylpyhuoneen ja keittiön täydellisen remontin. Isäni suostui pitkin hampain remontin tekemään, olihan kesä ja luvattu oli yhdelle jos toiselle kaikenlaista. Kirjallista sopimusta remontista ei tietenkään tullut tehtyä, olihan kyseessä ns. tutunkauppa. Rouvashenkilö oli laatinut hienon selvityksen remontin kulusta ja toivotusta ajasta. Isäni ilmoitti että kyseinen aikataulu tuskin tulee onnistumaan, minkäänlaisesta urakasta ei sovittu, vaan hänelle kerrottiin että työ tehdään tuntiveloituksella. Näin jälkikäteen olisi pitänyt ymmärtää kääntää kelkka siinä vaiheessa, kun rouva oli kertonut ettei häntä kannata viilata linssiin. Edellinen remonttimies oli sitä kuulemma yrittänyt ja huonosti oli käynyt. Isäni ajatteli hyväuskoisena että josko remonttimiehen kanssa on oikeasti ollut jotain murheita, eikä asiaa lähtenyt sen enempää kyselemään.
Tähän tuskin on tarpeen selvittää kaikkia yksityiskohtia asioiden kulusta, mutta isäni sai huomata hyvinkin pian että juuri mikään asiakkaan alun perin ilmoittamista asioista ja tehtävistä töistä ei pitänyt paikkaansa. Mainittakoon tähän sen verran että purkutyöt oli pitänyt hoitua pelastuslaitoksen toimesta (mikä nyt jälkikäteen kuulostaa ihan naurettavalta), samaten purkujäte, ihan itse sai purkaa ja raivata rakennusjätteet jos meinasi uutta pintaa saada tehtyä. Asiakkaan olisi itse pitänyt hoitaa tarvittava materiaali paikan päälle, näin ei kuitenkaan kaikilta osin ollut. Isäni aikaa paloi sahatessa milloin missäkin, useita kertoja joutui hakemaan tavaroita Vantaalta, kaatopaikkakäyntejä oli lukuisia. Näistä ei luonnollisestikaan laskuttanut mitään, olihan kyseessä pitkäaikaisen asiakkaan tytär.
Kun erinäisten vaiheiden jälkeen isäni lähetti laskun ja odotteli suoritusta, sitä saikin sitten odottaa kuukauden päivät. Sähköurakoitsija oli myös valitellut ettei hyvä maksukäyttäytyminen kuulunut sivistyneen rouvan tapoihin, hänkin oli joutunut useampaan kertaan karhuamaan laskuja. Viimein lasku oli maksettu reilu 3000 eur pienempänä. Tiliotteella luki selvitys tarvikkeiden osalta ja muuta ei ollut. Taas odotettiin loppulaskua, karhuja ei tietysti voinut lähettää. Isäni päivitteli sitten minulle että mikähän siinä on kun ei maksa. Minä soitin hänen puolestaan ja tiedustelin asiaa. Kuulemma asunto oli ollut isäni lähdön jälkeen niin huonossa kunnossa että siellä ei ollut edes voinut asua. Oli jopa tarvinnut palkata uusi remonttimies paikkaamaan entisen virheitä. Luottamusta isääni kohtaan ei kuulemma löydy. Olin puhelun jälkeen täysin sanaton ja niin oli isänikin. 30 vuoden yrittäjyys sai kovan kolauksen kun kukaan ei vielä aiemmin ole moista sanonut. Soitin kuluttajaneuvontaan. Sieltä kerrottiin että on hyvän tavan mukaista maksaa lasku ja sen jälkeen voidaan sitten neuvotella jos on omasta mielestään vääryyttä kohdannut. Joopa, näinhän sen normaalisti luulisi menevän. Pyysin rouvaa tekemään kirjallisen selvityksen, jotta me voimme antaa asiaan vastineen. Selvitys tuli, sekin yli kuukauden sovitusta myöhässä. Annoin vastineen ja ilmoitin ettemme hyväksy asiaa ja että lasku lähtee perintään. Näin tapahtuikin. Rouva pyöritti perintätoimistoakin miten halusi, vastaili asioihin milloin halusi ja miten hänelle parhaiten sopi, viis veisasi aikarajoista. Viimein laitettiin lasku riidattomana oikeuteen, koska perintätoimisto sitä suositteli. Eukko vastasi siihen riitauttamalla asian. Olin pöyristynyt. Otin yhteyttä asianajajaan, joka sanoi suoraan että paska juttu, mutta tuollaisia alle 3000 eur juttuja on turha lähteä oikeuteen viemään, varsinkaan kun ei ole kirjallista sopimusta. Lopputulos tulee tod.näk. olemaan se että molemmat maksavat omat oikeudenkäyntikulunsa ja riita laitetaan puoliksi. Eipä ole juuri järkeä joutua maksamaan lystistä omia n. 5000 eur oikeudenkäyntikuluja, varsinkaan kun niitä ei mikään korvaa. Vedimme asian pois, mutta meillehän tuli vielä maksettavaksi vastapuolen asianajajan palkkio n. 500 eur ja perintätoimiston lasku, jota ei vielä ole tullut.
Ilmeisesti tätä voidaan pitää normaalina toimintatapana. Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, jätät vaan laskun maksamatta ja luotat siihen ettei pikkujuttuja lähdetä viemään oikeuteen. Mitään reklamaatioita ei tarvitse tehdä ja riittää että olet itse todennut kaikki epäkohdat. Riittää että olet röyhkeä ja halusi käyttää ihmisiä hyväksi on SUURI. Toivon sydämestäni että tämä kyseinen eukko ei saa sen puoleen remppamiestä, kuin mitään muutakaan urakoitsijaa napapiirin eteläpuolelta. Ja niin kuin omia lapsia olen opettanut, luotan siihen että paha saa aina palkkansa, vaikka tällä hetkellä uskoa pikkuisen koitellaan. Ja niin kuin joku oli toisella palstalla kysellyt asiakkaiden mustan listan perään, olen täysin samaa mieltä. Tällaiselle listalle näyttäisi todellakin olevan tarvetta! Jos näitä huijareita ei muuten saada kuriin, niin vaikeutuu asiat jonkun verran kun kukaan ei suostu menemään tekemään heille töitä tai myymään mitään.